"Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista"

”Unelmointi on mahdollisuuksien punnitsemista”

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Pieni piparisaari


Loppiaista juhlistamme yleensä popsimalla loputkin jouluherkut. No niitä ei useinkaan ole jäljellä muuta kuin piparitalo. Sen syöminen ja kuusen uloskantaminen ovat joulusta luopumisen viimeisiä puuhia. 


Tänä vuonna(kin) piparitalomme on tyttäreni luomus. Sen erikoisuus on sokerimassan testailu katon ja nurkkalautojen somisteena. Näppärän näköisesti ne siihen ilmestyivät ja lopusta massasta muovautui pihalle lumiukko.


 Tytär asetteli pipariluomuksensa hauskasti isolle metallitarjottimelle, jonka pintaan talo heijastuu vähän kuin veden tai jään pintaan.


Piparisaaressa asuvan lumiukon hatuksi tytär valitsi konvehtirasiasta parhaimman mallin, jonka hän koversi tyhjäksi. 


Tästä puuhasta tuli niin lapsuuden omassa mielessäni valtavan kokoiset konvehtirasiat, jotka olivat kauniissa rasioissa täynnä ihanan mallisia herkkuja.  

Isosiskoni oli pienenä allerginen suklaalle  joten meillä oli ihan mahtava työnjako: koversimme konvehtien sisustat siskolle ja minä sain syödä kuoret. Teimme kuorista pikkuruisia suklaisia huonekaluja ja keksimme kaikenlaisia kivoja leikkejä.

Pikkusisarelle terkkuja, että olit näiden lapsuusmuistojen aikana vielä liian pieni osallistuakseen tällaisiin herkutteluleikkeihin:)


Tämän talon purkuhetkien jälkeen alkaakin taas kevennetympi herkkukausi, johon minulla top kolmosessa keikkuvat vihersmoothie, tyrmimehulla ja pellavarouheella maustettu luonnonjugurtti ja tuoresalaatit.

 Onnellista uutta vuotta - toteuttakoon se unelmiamme tullessaan sekä suokoon tilaa uusille ihanille haaveille♥ 

loppiashalauksin

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Joulun tunnelmat viipyilevät


Joulun tunnelmat viipyilevät kodissamme - onneksi, sillä joulua saatiin kotiimme laitettua vasta jouluviikolla. Nyt siitä nautitaan yhdessäolon merkeissä mahdollisimman kauan.
'


Pieni kuusemme on jo kolmannessa tilaisuudessaan, sillä se ehti jo piipahtamaan Suomi 100 juhlissa ja häissä ja nyt se vielä viettää joulunsa kotikuusena. Vähän se on rimpula, mutta hyvin on hommansa hoitanut, ja ihmeen hyvin neulaset pysyvät edelleen paikoillaan.  

Tämä oli oikeastaan testikuusi, sillä Hugon aikana meillä ei ole aikaisemmin ollut lattiakuusta. Hyvin on kolmevuotiaamme suhtautunut pikkukuuseen - tosin palloja sentään emme uskaltaneet ripustella:D


Sain ujutettua valosarjan kynttilän ystävän virkkaamaan tähteen, joka pääsikin latvatähdeksi.


Kuusen edessä on aikaisemmin tuunaamani mahakelkka, ja sen päällä olohuoneen ainoa punaisen pilkahdus tyttären pienenä tekemässä savitontussa ja kynttilän tekstissä.


Lipaston päälle ovat päässeet sisaren huovuttamat lampaat. Joulusisustuksessamme on entistä enemmän kynttilän valoa ja rauhallisia värejä.


Kuusivillitystä on kuitenkin ilmassa, sillä eteisen portaikossa maitotonkassa on myös  pikkukuusi...


...ja pikkuruinen minikuusi vielä maljakossa.


Joulun aika on vaan niin ihanaa - näistä tunnelmista haluan pitää kiinni.

Leppoisia tunnelmia joulukuun loppuun♥

joulutunnelmissa viipyillen

perjantai 22. joulukuuta 2017

Terveisiä joululahjapajasta

STOP! Älä jatka lukemista, jos kuulut siihen lähipiiriini, joille perheellämme on tapana antaa lahjoja, sillä muuten paljastuu jouluinen yllätyksemme.


Otan kuitenkin riskin ja kuvailen lahjanvalmistuspuuhiani tänne, sillä olen niin innostunut joululahjapajastamme, jossa on tuoksunut voimakkaasti sitruunalta. Lahjoissa on ekologisuutta, kierrätystä, luomua, kotitekoisuutta, itse tehtyä ja vaikka mitä.


Olen kierrellyt joulukuun aikana kirppareita etsien sopivaa materiaalia lahjoihin eli kivan näköisiä pikkupulloja - aika iso osa niistä löytyi SPR:n kirpputorilta eli muutama euro meni näin siis hyväntekeväisyyteenkin. Valitsin pulloja, jotka on tehty elintarvikekäyttöön. Pesin ne kotona pulloharjalla ja tiskiaineella, keitin kiehuvassa vedessä ja vielä käytin uunissakin varmuuden vuoksi juuri ennen täyttämistä.


Ideana oli valmistaa joululahjoiksi kotitekoista sitruunaöljyä. 

Ostin luomusitruunoita ja oliiviöljyä ja käynnistin sitruunaöljytehtailun netistä löytämieni reseptien omalla sovelluksella, jossa aineiden suhteeksi valitsin: 
1 luomusitruuna 3 dl hyvälaatuista oliiviöljyä kohden. 


Mittasin veden kanssa pullojeni tilavuudet ja arvoin sen mukaan tarvitsemani aineksien määrät eli tarvitsin 6 sitruunaa ja 1,8 litraa öljyä.


Pesin sitruunat hyvin ja vuolin kuorimaveitsellä osasta kuorta pitkäksi nauhaksi. Puolitin sitruunat ja leikkasin niistä jokaisesta muutaman ohuen siivun, jotka leikkasin neljään lohkoon. Puristin  puolikkaiden sitruunoiden mehun sitruunapuristimella ja lisäsin mittakannuun.


Sujautin pullojen pohjalle sitruunakuorinauhaa pieninä pätkinä - osan nauhasta leikkasin saksilla kapeammaksi, koska siitä tuli kuorimisveitsellä mielestäni liian paksun näköistä. Lisäsin pulloon 3-4 sitruunanlohkoa vähän pullon koon mukaan määrää vaihdellen.
  

 Lopuksi kaadoin sitruunaöljyseoksen ja laitoin elmukelmulla vuoratut korkit paikoilleen. Netistä löysin ohjeeksi pitää öljyjä pari kolme päivää huoneenlämmössä ja sitten siirtää jääkaappisäilytykseen. Parasta ennen päivämääräksi voi laittaa parisen viikkoa, mutta joissain ohjeissa öljyn sanottiin säilyvän useita kuukausia käyttökelpoisena.





Loppusilaus omatekoisilla, vaikkakin tietokoneella tehdyillä etiketeillä ja pakettinarulla.


Sitruunaöljy antaa ruuanlaittoon raikkaan maun. Sitä voi käyttää salaatinkastikkeena ja oikeastaan ihan mihin vaan ruuanlaittoon.


Minusta on mukavaa antaa itse tehtyjä pieniä lahjoja. Saan niihin jotenkin helpommin ladattua tunnetta ja sydämen lämpöä ja koen voimakkaammin antamisen iloa. Sitruunaöljyjen lisäksi olen pussitellut valkosipuli- ja makeachilimaustettuja ruissipsejä ja koonnut näistä matalaksi käärittyihin paperipusseihin herkkukokonaisuuksia.


Taidan tehdä tänne postauksen vielä ihan lähipiirilleni tekemästäni tosi pienestä, mutta ajatukseltaan suuresta lahjastani oman postauksensa. Heh, taidan olla aika innoissani tästä lahjojen ja salaisuuksien jouluisesta ajasta :) Onni on ideoimisen, luomisen ja antamisen ihana ilo♥

Jouluisia halauksia ja tunnelmia 
teille kaikille ihanille lukijoilleni♥

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Vaihtoehtoista tarjottavaa pienimmille herkkusuille


Pienimmät joulun juhlijat eivät välttämättä saa vielä maistella sokeripitoisia, mausteisia piparkakkuja ja joulutorttuja - yleensä vaihtoehtona on antaa pienen käteen maissisuikero nutusteltavaksi. Olen kaivannut tarjoiluun jotain uutta ja kehittelinkin pikkutaaperoille pipari- ja joulutorttuvaihtoehdon. 


Piparit syntyivät Muumi hedelmäpatukasta kaulimalla ja piparimuotilla kuvioita painelemalla. 


Joulutortut puolestaan tein suolattomista maissisuikeroista. Leikkasin naksun vinosti kahteen osan  ja kastoin sen päätä varovasti veteen ja painoin toisiinsa kiinni.  Ne tarttuvat toisiinsa kiinni kunhan hetken pitää osia paikoillaan. 


Keskelle voi vielä laittaa pienen palan hedelmäpatukkaa tai vaikka minikokoisen hedelmäpatukkapiparin.


Vähän kömpelöiltähän nuo näyttävät, mutta onpahan kiva laittaa joulun oloista tarjottavaa pikkutaaperoillekin. Kaikenlaista sitä joulu teettääkin - voi olla, että tässä asiassa tekijän ilo on syöjän iloa suurempi:D

Joulun ihania tunnelmia teille kaikille ihanille♥

jouluhalein

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Tarvitaan vain suklaata, soodaa, ja mikrokuituliina


Meillä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän siivouskemikaaleja - hieman kostutettu nihkeä  mikrokuituliina riittää useimpiin pintoihin. Kuvissa on kylläkin itse tehty bamburätti ihan vaan siksi, että mikrokuituliina ei ollut tarpeeksi kuvauksellinen:D

Tänään olen pyyhkinyt keittiön hellan takaisia kaakeleita, joihin rasva on tarttunut niin tiukasti, että mikrokuituliina ei yksin ihan riitä. Tarvitaan siis ihmeaine ruokasoodaa avuksi - se käy melkein mihin vaan puhdistukseen ja moneen muuhunkin käyttöön leivonnan lisäksi.

Olenkin kaatanut annoksen soodaa pieneen kulhoon - tällä kertaa pikkuruiseen leivosmuottiin. Sinne sitten dippaan mikrokuituliinaa tarvittaessa, hinkkaan rasvakohtaa ja rasvatahrat lähtevät kyllä helposti. Vaivatonta, edullista, ekologista, iholle ystävällistä:)


Niin ja tuo suklaa on tarvittu motivoinniksi, sillä siivous ei ole ihan lempparipuuhia. Täytyy tunnustaa, että myös piparitaikinan maistelu antaa mukavaa boostia:D


Täällä on siis  joulusiivous päässyt alkuun!


Juhlistamme myös pojan "Ohi on"-juhlaa, sillä 347 päivää armeijassa on nyt takana ja laivastonsiniset asut näkyvät enää valokuvissa. Ihanaa saada poika puoleksi vuodeksi kotiin ennen opiskelujen alkua♥


Tähän loppuun vielä erityisterkut ja halit Kotona Annin kanssa ja Made in koti-blogeihin - kiitos teille molemmille ihanista jouluposteista♥

jouluvalmistelujen
tunnelmissa

lauantai 9. joulukuuta 2017

Suomi 100 häät


Kuluneen viikon juhlahumu jatkui työpaikan Suomi 100 iltajuhlalla ja itsenäisyyspäiväaaton ilotulitustilaisuudella ja huipentui itsenäisyyspäivänä kummityttömme tunteikkaisiin ja puitteiltaan sekä tunnelmaltaan huikeisiin Suomi 100 häihin.


Kirkosta tullessa ei heitelty riisiä, vaan hääväki teki ovelta kirkon portille kujan ja huiskutti Suomi 100 nauhoin koristeltuja huiskia.


Hääpari morsiuslapsineen heti vihkimisen jälkeen.
Tämä postauksen ihanin kuva on hääparin ystävän ottama - kiitos, kun sain laittaa sen tänne♥

Sää suosi juhlaamme, sillä itsenäisyyspäivä oli koko syksyn kaunein ja lumisin päivä. Seuraavana päivänä satoikin taas jo vettä.


Juhlatila oli valaistu sinisävyisillä kohdevaloilla ja somistettu tyylikkäästi havuasetelmilla sekä valkoisen, kullan ja sinisen sävyilla. Kynttilät loistivat Kivi-tuikkupurnukoissa  ja maljakoina oli vanhoja karhu- ja ilvestölkkejä.

Tilaisuus alkoi juhlallisesti Suomen lipun sisääntulolla ja myös häävalssi tanssittiin lipun katveessa.


Paikkakortit ja ohjelma oli kauniisti sidottu servettiin.

Upeasta hääsisustuksesta ja sen yksityiskohdista olisi kyllä voinut ottaa vaikka kuinka paljon kuvia. Olin kuitenkin jo etukäteen päättänyt jättää kuvailun vähän vähemmälle ja heittäytyä täysillä tunnelmiin. Tässä siis vain muutama räpsy.


Kiva viinivalinta rakkaudentäyteiseen juhlaan♥

Tilaisuus oli iltapukujuhla ja olimme kuin linnanjuhlissa. Heinolla tavalla juhlallisuus ja lämmin tunnelma loivat ikimuistoisen tilaisuuden sekä hääparille että meille häävieraille.




Hieman oli jännitystäkin ilmassa, sillä pidin pienen puheenvuoron juhlassa, johon sisältyi valokuvakoosteen esittäminen valkokankaaltan - hääparista oli otoksia vauva-ajoista täysi-ikäisyyteen saakka. Herkistelyhetki nostatti vedet useamman katsojan silmiin Anna Puun Mestaripiirroksen soidessa taustalla.



Sain puheenvuoroni myötä kiitoslahjaksi Samaksen suomalaista desingia olevan ihanan oravakorun. En ollut aiemmin kuullut tällaisesta tavasta, joten liikutuin kovasti kauniista eleestä.



Niin rakkaudentäyteinen hääparin ja Suomen juhlapäivä, jota täällä fiilistellään edelleen.

Onnitteluhalit ihastuttavalle hääparille vielä täältä bloginkin kautta♥ 

Kiitollisen siitä, että on saanut olla näissä tärkeissä hetkissänne mukana

rakkaudella